Mistä syntyy opiskelun ilo verkko-opinnoissa?

Ammatillisen koulutuksen arki on yhä digitaalisempi. Verkossa tapahtuva opetus ja oppiminen ovat sekä korvanneet että täydentäneet luokkaopetusta. Tämän vuoksi on tärkeää miettiä, miten muotoilemme mielenkiintoisia ja opiskelun iloa tuottavia verkkokokonaisuuksia, sillä myönteisten tunteiden kokeminen lisää opintoihin kiinnittymistä ja sitoutumista.

Uskon, että ammatillisessa koulutuksessa verkossa tapahtuvan opiskelun määrä tulee vielä kasvamaan, sillä nykyisin koulutuspalveluiden digitalisointi on kehittämistoiminnassa keskeisessä roolissa (Koramo ym. 2018; Lampelto 2015).

COVID-19-pandemian aikaiset tutkimukset osoittivat, että niin opettajien kuin opiskelijoiden kokemukset verkossa tapahtuvasta opiskelusta ja opettamisesta vaihtelivat suuresti. Tarkastelen väitöskirjassani Opiskelun ilo ammatillisen koulutuksen verkko-opinnoissa, miltä opiskelun ilo näyttää ammatillisen koulutuksen ympäristössä ja miten sitä voidaan vahvistaa pedagogisilla ratkaisuilla.

Myönteisten tunteiden tukeminen on tärkeää, sillä niiden on todettu vaikuttavan oppimisen lisäksi myös sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Väitöstutkimukseni on monimenetelmällinen kokonaisuus, jossa Seligmanin (2011) PERMA-hyvinvointiteoria toimii teoreettisena viitekehyksenä kaikissa kolmessa osatutkimuksessa ja näistä tutkimuksista toteutetussa tuloksissa.

Väitöskirjan tulokset tiivistyvät kahteen perusviestiin. Ensinnäkin opiskelun ilo ei synny verkko-opinnoissa itsestään vaan pedagogisten valintojen, vuorovaikutuksen ja ohjauksen seurauksena. Toiseksi opettajan rooli on ratkaiseva, sillä opettaja luo positiivista tunnetilaa, suunnittelee merkityksellisiä ja työelämälähtöisiä tehtäviä, tarjoaa joustavuutta ja huolehtii ohjauksen saatavuudesta. Lopuksi esittelen väitöskirjani tulosten perusteella mallin, joka auttaa koulutuksen järjestäjiä ja opettajia kehittämään opiskelijalähtöistä, opiskelun iloa tuottavaa verkko-opetusta. Tämä on sovellettavissa myös muille koulutusasteille. (Kiikeri 2025.)

Opiskelun ilon merkitys oppimisessa

Iloa, innostusta, tyytyväisyyttä, rakkautta ja uteliaisuutta voidaan pitää myönteisinä tunteina. Fredricksonin (1998; 2001) Laajenna ja rakenna (Broaden and Build) -teoria auttaa meitä liittämään myönteiset tunteet hyvinvointiin. Teorian mukaan myönteiset tunteet voivat väliaikaisesti avartaa (broaden) ajattelu- ja toimintatapoja. Avartunut ajattelu- ja toimintatapa auttaa näkemään paremmin erilaisia vaihtoehtoja ja havaitsemaan ympäristön tarjoamia monia mahdollisuuksia.

Näin avartunut ajattelu- ja toimintamalli rakentaa (build) käyttäytymistä, joka lisää psykologisia voimavaroja ja henkilökohtaisia resursseja. Tämän seurauksena positiivisten tunteiden kokeminen voi johtaa sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vahvistumiseen.

Negatiiviset tunteet voivat lisätä sympaattisen hermoston toimintaa ja ohjata huomion tiettyihin käyttäytymismalleihin, kuten taistele tai pakene -reaktioon. (Tugade ym. 2004.) Goswamin mukaan (2004) ahdistuneet, vihaiset tai masentuneet opiskelijat eivät opi.

Positiivisten tunteiden kokeminen voi johtaa sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vahvistumiseen.

Myönteiset tunteet tukevat resilienssiä, vahvistavat psykologista joustavuutta ja edistävät niin sosiaalista kuin kognitiivista toimintakykyä. Myönteinen tunneilmapiiri parantaa keskittymistä, lisää luovuutta ja nopeuttaa oppimista. Tämä näkyy myös parempana sitoutumisena ja sinnikkyytenä oppimistehtävissä. Yhteisöllisesti jaettu myönteisyys helpottaa vuorovaikutusta ja tiimityötä sekä lieventää stressiä ja negatiivisia tunteita. (Kiikeri 2025.)

Oppilaitoskontekstissa myönteiset tunteet lisäävät opiskelijoiden valmiutta tarttua uuteen, hyödyntää palautetta ja ratkoa ongelmia rakentavasti (Lipponen 2015; Ojanen 2014). Kun ilmapiiri on turvallinen ja hyväksyvä, opiskelijat kokevat positiivisia tunteita, jolloin he todennäköisemmin osallistuvat aktiivisemmin opiskeluympäristössä tapahtuviin toimintoihin ja motivoituvat saavuttamaan opinnoissa asetetut tavoitteet (Fredrickson 2001).

Opiskelun ilo on suoraan oppimistuloksiin ja hyvinvointiin kytkeytyvä ydinkysymys. Kun opiskelijat kokevat iloa ja merkitystä, he osallistuvat aktiivisemmin ja oppivat tehokkaammin. (Kiikeri 2025.)

PERMA-hyvinvointiteoria tukee kolmea osatutkimusta

Jäsennän väitöstutkimuksessani opiskelun iloa Seligmanin (2011) PERMA-hyvinvointiteorian avulla. Teoria erottaa viisi toisiinsa liittyvää hyvinvoinnin elementtiä: myönteiset tunteet (Positive Emotions), sitoutuminen (Engagement), ihmissuhteet (Relationships), merkityksellisyys (Meaning) ja päämäärien saavuttaminen (Accomplishment) (kuvio 1.).

Kuvio 1. PERMA-hyvinvointiteorian elementit. (Seligman 2011).

Valitsin PERMA-hyvinvointiteorian tutkimukseen, koska PERMA-hyvinvointiteoria avaa ihmisen kukoistamisen edellytyksiä ja sitä on hyödynnetty laajalti oppilaitos- ja opiskeluympäristöihin kohdistuvissa tutkimuksissa (Morgan & Simmons 2021). PERMA ei ole pelkkä luokittelu, vaan se antaa välineen nähdä, miten pedagogiikka, vuorovaikutus ja oppimisympäristö yhdessä kannattelevat iloa ja oppimista. Tässä tutkimuksessa PERMA toimi sekä Survey-kyselyn perustana että laadullisen teemahaastattelun pohjana, jolloin tulokset voitiin tiivistää sekä opiskelun ilon ilmenemisenä että sitä tukevina ja heikentävinä tekijöinä.

Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa jokaisessa kyselylomakkeen ja haastattelujen kysymykset pohjautuivat PERMA-teorian viiteen elementtiin. Myös jokaisen osatutkimuksen tuloksia tarkasteltiin PERMA-teorian avulla. Näistä kolmesta osatutkimuksesta syntyvät tulokset, joita käsittelen PERMA-teorian avulla luvussa neljä. (Kiikeri 2025.)

Oppijaprofiilit auttoivat ymmärtämään moninaisuutta

Osatutkimuksessa I toteutin laajan kyselyn ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Sen avulla selvitettiin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden käsityksiä synkronisista ja asynkronisista verkkokursseista sekä kartoitettiin, millaisia opiskelijaprofiileja on löydettävissä sen perusteella, miten opiskelijat viihtyvät verkkokursseilla. Kyselyyn vastasi 363 opiskelijaa.

Kyselyaineiston pohjalta löytyi kolme profiilia. Ensimmäiseen ryhmään kuului 171 opiskelijaa, jotka kukoistivat verkkokursseilla erityisesti silloin, kun he kokivat opettajan asenteen ja palautteen myönteisiksi sekä saivat iloa valinnaisista ja monipuolisista suoritustavoista. Toisen ryhmän 159 opiskelijaa kukoistivat erityisesti asynkronisilla kursseilla ja arvostivat itsenäisyyttä ja selkeitä rakenteita mutta eivät aina halunneet panostaa vaativimpiin tehtäviin.

Kolmannen ryhmän 33 opiskelijaa eivät yleensä kukoistaneet verkko-opinnoissa. He kokivat opiskelun iloa verkkokurssilla, joka oli selkeästi jäsennelty, jossa tiesi mitä tehdä ja jossa opettajan apu oli helposti saatavilla. Tutkimuksessa syntyneet opiskelijaprofiilit auttavat opettajaa suunnittelemaan pedagogisia valintoja. Tulos osoitti, että kaikki opiskelijat eivät tunne opiskelun iloa verkko-opinnoissa eivätkä kaikki opiskelijat tarvitse samaa tukea eivätkä nauti samoista työskentelytavoista. (Kiikeri 2025.)

Erilaiset oppimisympäristöt tukevat oppimista

Osatutkimus II keskittyi opiskelijoiden ilon kokemuksiin, joita tutkittiin fenomenografisesti haastattelujen ja avointen vastausten avulla. Haastattelin kahdeksaa opiskelijaa ja hyödynsin ensimmäisen osatutkimuksen 290 opiskelijan avointa vastausta. Laadullisessa tutkimuksessa opiskelijoiden ilon kokemukset jäsentyivät neljään kategoriaan:

• käytännönläheinen oppiminen digitaalisia ohjelmia hyödyntäen
• itsenäinen oppiminen verkossa
• yhteisöllinen oppiminen verkossa ja
• työelämälähtöinen oppiminen verkko-opiskelua hyödyntäen. (Kiikeri 2025.)

Tutkimus toi esille, että verkko-opiskelua voidaan toteuttaa erilaisissa oppimisympäristöissä. Osa opiskelijoista haluaa oppia käytännössä mutta hyödyntää digitaalisia ohjelmia oppimisen tukena. Osa opiskelijoista haluaa opiskella itsenäisesti ja edetä oman aikataulunsa mukaan. Osa opiskelijoista haluaa oppia yhteisöllisesti yhdessä vertaisten kanssa, ja osa opiskelijoista haluaa opiskella työelämälähtöisesti, jopa työelämästä käsin. Tuloksissa korostui opiskelun pedagoginen muotoilu, suhde opettajaan ja opiskelijaryhmään sekä käsitys itsestä opiskelijana. (Kiikeri 2025.)

Opettajan rooli oppimistapahtuman ohjaajana korostuu

Kolmannessa osatutkimuksessa tarkastelin opettajien käsityksiä laadullisin fenomenografisin menetelmin. Haastattelin 20 opettajaa, joilla on kokemusta verkko-opetuksesta, ja kartoitin heidän näkemyksiään opiskelijoiden ilon kokemuksista verkko-opiskeluympäristössä. Opettajien näkökulmasta opiskelun ilon tukeminen jäsentyi kolmeen kokonaisuuteen: yksilöllisen oppimisen tukemiseen, yhteistoiminnallisen oppimisen tukemiseen ja jatkuvan oppimisen tukemiseen. (Kiikeri 2025.)

Opettajan rooli oppimistapahtuman ohjaajana korostui. Opettajien mukaan opiskelun iloa tuottavat yksilöllinen, yhteistoiminnallinen ja jatkuva oppiminen, jossa huomioidaan erilaisten digitaalisten välineiden hallinta, tehtävien laadinnan periaatteet, ohjausmenetelmien valinta, vuorovaikutuksen tukeminen ja osaamisen arviointi. Tämä näkökulma ankkuroi opiskelijan kokemukset opettajan konkreettisiin ratkaisuihin, esimerkiksi siihen, miten palaute rytmitetään, miten ryhmäytetään ja miten työelämäyhteistyö integroidaan oppimistehtäviin. (Kiikeri 2025.)

Opiskelun ilon kokeminen verkko-oppimisessa PERMA-teoriaan jäsennettynä

Tässä luvussa esittelen väitöstutkimukseni tuloksia, jotka muodostuvat kolmesta osatutkimuksesta. Tulokset esittelen PERMA-teorian avulla jakamalla ne viiteen eri elementtiin. Seligman (2011) korostaa, että mitä useampi elementti viidestä on jossain määrin läsnä, sitä kokonaisvaltaisempaa ja kestävämpää hyvinvointi on.

Myönteiset tunteet

PERMA-teoriassa myönteiset tunteet tarkoittavat koettua iloa, innostusta, tyytyväisyyttä ja myönteistä vireystilaa, joka ruokkii oppimista (de Carvalho ym. 2023). Väitöstutkimuksen tuloksissa myönteiset tunteet kiinnittyivät vahvasti opettajan toimintaan. Opiskelijat kokivat iloa silloin, kun opettaja oli myönteinen, kannustava ja helposti lähestyttävä sekä antoi monipuolista palautetta kirjallisesti ja suullisesti. (Kiikeri 2025.)

Nopea palaute lisäsi iloa erityisesti asynkronisilla kursseilla, joissa välitön vertais- tai opettajavuorovaikutus ei aina toteudu. Kyselyaineistossa kolmannes opiskelijoista kertoi haluavansa asynkronisilla kursseilla enemmän palautetta, ja osuus oli suurempi kuin synkronisilla kursseilla. (Kiikeri 2025.)

Myönteisiä tunteita heikensivät viivästynyt palaute ja epäasialliseksi koettu toiminta verkossa. Opettajan vuorovaikutus, ohjaus ja palautteenantotaidot koettiin opiskelun ilon kannalta tärkeiksi riippumatta siitä, missä oppimisympäristössä opiskellaan. (Kiikeri 2025.)

Sitoutuminen

Sitoutuminen viittaa kokemukseen uppoutumisesta, tehtävien imusta ja ponnistelun mielekkyydestä, joka auttaa oppimisessa (Seligman 2011). Tulosten mukaan sitoutumista vahvistivat monipuoliset, sopivasti mitoitetut tehtävät, joita voi suorittaa omaan tahtiin ja valita omaa osaamista ja vahvuuksia hyödyntäen. (Kiikeri 2025.)

Opiskelijat nauttivat kursseista, joissa sai valita eri suoritustapoja, joissa tehtävät oli palasteltu pienempiin osiin ja joissa etenemisen tavoite sekä palautusajat näkyivät selkeästi. Sen sijaan yksitoikkoiset ja joko liian helpot tai liian vaikeat tehtävät heikentävät opiskelun ilon kokemista. Opettajan pedagogisella suunnittelulla, tehtävien muotoilulla, näkyvillä tavoitteilla ja joustavilla aikatauluilla oli suora yhteys sitoutumiskokemukseen. (Kiikeri 2025.)

Ihmissuhteet

Positiiviset ihmissuhteet ilmenevät hyväntekemisenä, ystävällisyytenä ja ihmisten välisen yhteyden vahvistamisena, mikä edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja merkityksellisyyden kokemusta lisäten yksilön hyvinvointia sekä onnellisuutta (Nelson ym. 2016). Oppiminen on usein sosiaalista ja yhteisöllistä, ja turvallinen ilmapiiri tukee oppimista. Väitöstutkimukseni tuloksissa tuli esille, että osalle opiskelijoista itsenäinen opiskelu verkossa tuottaa iloa, osa taas arvostaa yhteisöllistä tekemistä ja osa toivoo näiden joustavaa yhdistämistä. (Kiikeri 2025.)

Opettajan tehtävä on tärkeä, sillä opettajan tulee luoda turvallinen vuorovaikutusympäristö. Opiskelun iloa tuottavat selkeät vuorovaikutus- ja kuuntelutaidot, selkeä puhe, tasapuolinen opiskelijoiden kohtelu, ryhmäytymisen tukeminen ja aktiivinen läsnäolo niin videoneuvotteluissa, chatissa kuin luokkatilanteissa. Opettajan myönteinen, lämmin ja kiinnostunut asenne kannatteli opiskelijoiden kokemaa yhteisöllisyyttä ja lisäsi opiskelun iloa. Yhteisöllisyyttä tukivat myös vertaisryhmät ja erilaiset pelit sekä yhteistyöhön ohjaavat tehtävät. (Kiikeri 2025.)

Opettajan tehtävä on tärkeä, sillä opettajan tulee luoda turvallinen vuorovaikutusympäristö.

Opiskelun iloa tuottaa se, että opettajalla on aktiivinen suhde ammattialan toimijoihin ja hän on kiinnostunut ammatistaan ja opetettavasta asiasta. Opettajalla on ajantasaiset työelämätaidot, ja hän on vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Yhteisöllisyyden heikentäjiksi tunnistettiin vuorovaikutuksen puute ja joustamattomat toimintatavat, kuten pakollinen kameravelvoite tilanteissa, jotka koetaan epämukaviksi. (Kiikeri 2025.)

Merkityksellisyys

Merkityksellisyys tarkoittaa kokemusta siitä, että opitut asiat ovat tärkeitä, liittyvät omaan elämään ja arvoihin sekä rakentavat polkua tulevaisuuteen (Seligman 2011). Tutkimuksessa työelämälähtöisyys vahvisti merkityksellisyyttä voimakkaasti . Opiskelijat iloitsivat tehtävistä, jotka hyödyttävät tulevaa työtä ja joita voi tehdä autenttisissa oppimisympäristöissä, myös työpaikoilla. Vanhemmat opiskelijat ja jo pidemmällä opinnoissaan edenneet korostivat tätä näkökulmaa nuorempia vahvemmin. (Kiikeri 2025.)

Merkityksellisyyttä tukivat myös opettajan ajantasainen substanssi- ja työelämäosaaminen, joita opettaja hyödyntää opintojen suunnittelussa. Lisäksi opettajalla on kyky yhdistää verkko-opintoja oppilaitoksessa, verkossa ja työelämästä käsin. (Kiikeri 2025.)

Opiskelun iloa vahvistavat itse suunniteltavissa olevat opintopolut, ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu. Oman alan hyvä koulutus nähtiin väylänä parempaan työllistymiseen. Haasteeksi mainittiin tilanteet, joissa keskittyminen on vaikeaa kotona, opiskelija kaipaa tukea, suosii oppilaitoksessa opiskelua tai oppii parhaiten käytännönläheisesti. (Kiikeri 2025.)

Päämäärien saavuttaminen

Päämäärien saavuttaminen viittaa sekä suorituksista syntyvään onnistumisen tunteeseen että edistymisen näkyvyyteen ja itseasetettuihin tavoitteisiin. Päämäärien saavuttaminen esimerkiksi oppimisessa edellyttää edistymistä kohti tavoitteita, kykyä tehdä päivittäisiä toimintoja ja tunnetta onnistumisista sekä saavutuksista. (Seligman 2011.) Päämäärien saavuttamista tukivat myös selkeät tavoitteet, läpinäkyvät aikataulut, tehtävien palastelu ja visuaaliset sekä saavutettavat tehtävät. Osa opiskelijoista piti itsenäisiä aikatauluja ja valinnaisuutta tärkeänä, kun taas nuorimmat eivät aina halunneet sitoutua haastaviin tehtäviin pitkäjänteisesti. (Kiikeri 2025.)

Opettajien näkökulmasta kannustava, jatkuva palaute oli keskeinen väline, ja osaamisen arviointi linkittyi tiiviisti oppimisanalytiikan hyödyntämiseen, kuten mahdollisuuteen seurata omaa etenemistä. Opiskelun iloa syntyy, kun opettaja hallitsee digitaaliset välineet ja ohjelmat sekä auttaa opiskelijaa digitaalisissa verkko-opiskelun haasteissa nopeasti. Haasteeksi mainitaan digitaitojen puutteellisuus ja se, että kaikki eivät halua panostaa verkko-opintojen hyviin tuloksiin yhtä sinnikkäästi. (Kiikeri 2025.)

Opiskelun ilon tukeminen ammatillisen koulutuksen verkko-opinnoissa

Väitöstutkimus huipentuu malliin, joka koostuu tutkimuksen tuloksista. Malli ohjaa opettajaa muotoilemaan opiskelun iloa tuottavaa verkko-opetusta. Malli nojaa PERMA-teorian elementtien yhteenvetoon ja osatutkimusten tuloksiin. Mallissa opettaja toimii positiivisen tunnetilan rakentajana, suunnittelijana ja ohjaajana, joka muotoilee tehtävät pedagogisesti tarkoituksenmukaisiksi ja työelämälähtöisiksi, ohjaa ja antaa kannustavaa palautetta sekä mahdollistaa joustavat tavat edetä. Malli koostuu viidestä eri askeleesta. (Kiikeri 2025.)

Mallin ensimmäisessä askeleessa verkko-opiskeluun suunnitellaan monipuoliset työelämälähtöiset tavoitteet ja tehtävät. Ammatillisen koulutuksen ydintehtävänä on valmistaa opiskelijoita työelämään, ja tutkimuksessani nousi erityisesti esiin tehtävien keskeinen rooli opiskelun ilon ja sitoutumisen edistäjinä. (Kiikeri 2025.)

Tehtävien tulisi olla monipuolisia, käytännönläheisiä ja työelämälähtöisiä. Ne tukevat opiskelijan motivaatiota, kun ne liittyvät konkreettisesti ammattialalla tarvittavaan osaamiseen. Opiskelun ilon lisäksi työelämälähtöiset ja huolellisesti suunnitellut tehtävät lisäävät opiskelijoiden kokemusta merkityksellisyydestä ja hyvinvoinnista. (Kiikeri 2025.) Tämä on tärkeää, sillä innostus opiskelussa ennustaa myöhempää sitoutumista ja uppoutumista työelämään (Upadyaya & Salmela-Aro 2013).

Tehtävien tulisi olla monipuolisia, käytännönläheisiä ja työelämälähtöisiä. Ne tukevat opiskelijan motivaatiota, kun ne liittyvät konkreettisesti ammattialalla tarvittavaan osaamiseen.

Toisena askeleena ovat opettajan opetus-, ohjaus-, palaute- ja vuorovaikutustaidot. Opiskelijoiden opiskelun iloa tukevat opettajan hyvät vuorovaikutus- ja ohjaustaidot, aktivoivat opetusmenetelmät, ajantasainen työelämäosaaminen sekä hyvät digitaaliset taidot, joiden avulla voidaan poistaa teknologisia esteitä ja lisätä oppimisen merkityksellisyyttä. Verkko-opinnoissa opiskelun ilo edellyttää, että opettaja on pedagogisesti ja sosiaalisesti läsnä, helposti tavoitettavissa ja antaa jatkuvaa, monipuolista ja nopeaa palautetta. (Kiikeri 2025.)

Tämäkään ei vielä riitä opiskelun ilon syntymiseen vaan tarvitaan kolmas askel, positiivinen tunnetila. Opettajalla on avainrooli ilmapiirin luomisessa olemalla kannustava, helposti lähestyttävä ja tasapuolinen. Myönteinen opiskeluympäristö lisää hyvinvointia, merkityksellisyyttä ja opiskelijoiden sitoutumista oppimiseen. (Kiikeri 2025.)

Myönteinen tunnetila kytketään neljännessä askeleessa opiskelijoiden omiin tavoitteisiin ja toiveisiin sekä tarkoituksenmukaisesti valittuihin oppimisympäristöihin. Opettajan tulee tuntea opiskelijat ja rakentaa yksilöllisiä oppimispolkuja. Joustavat ja monipuoliset oppimisympäristöt verkossa, luokassa ja työpaikoilla tukevat opiskelijoiden hyvinvointia ja motivaatiota. Myös vertaisryhmätyöskentely ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ovat keskeisiä opiskelun ilossa. (Kiikeri 2025.)

Kun nämä elementit yhdistyvät, opiskelijat sitoutuvat ja etenevät opinnoissaan kohti työelämää, joka on viides askel. Oppiminen jatkuu tutkinnon jälkeenkin. Verkko-opinnot tukevat jatkuvaa oppimista, kun ne on suunniteltu joustaviksi, työelämälähtöisiksi ja opiskelijan tavoitteita tukeviksi. Opiskelun iloa lisää, kun opiskelija kokee saavansa työelämässä tarvittavaa osaamista vastaavan tutkinnon ja hyötyy opettajan vahvasta työelämäosaamisesta. Hyvin suunniteltu verkko-opiskelu vahvistaa opiskelijoiden motivaatiota, resilienssiä ja valmiuksia kehittyä työelämässä elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. (Kiikeri 2025.)

Opiskelun ilon tukeminen lisää koulutuksen laatua

Opiskelun ilon tutkiminen on tärkeää, koska se on yhteydessä oppimisen laatuun, opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskeluun sitoutumiseen. Myönteiset tunteet laajentavat kognitiivista kapasiteettia, vahvistavat resilienssiä ja parantavat vuorovaikutusta. Opiskelun ilon näkökulma auttaa muotoilemaan tehtävät, palautteen ja ohjauksen opiskelijaa tukevaksi. Kaikki tämä heijastuu opiskelijan suorituksiin ja oppimistuloksiin.

Väitöstutkimus täyttää aukkoa ammatillisen koulutuksen tutkimuksessa. Tutkimuksen vahvuutena on laaja tutkimusaineisto, jossa yhdistetään monimenetelmällisesti määrällisen tutkimuksen opiskelijakokemuksiet, laadulliset opiskelijahaastattelut ja opettajien käsitykset, ja nämä jäsennetään PERMA-teorian kautta kattavaksi kokonaisuudeksi. Lopuksi tulosten perusteella syntyi malli, joka tarjoaa konkreettiset suuntaviivat verkko-opintojen muotoiluun ja korostaa opettajan merkitystä positiivisen tunnetilan, palautteen, tehtävien, vuorovaikutuksen ja työelämäyhteyksien luojana.

Opiskelun ilon näkökulma auttaa muotoilemaan tehtävät, palautteen ja ohjauksen opiskelijaa tukevaksi.

Väitöstutkimuksen tulokset ovat suoraan sovellettavissa myös muille koulutusasteille. Ne vahvistavat opetuksen laatua ja opiskelijoiden hyvinvointia aikana, jolloin oppiminen tapahtuu yhä useammin monipaikkaisesti ja monikanavaisesti.

Väitöskirjan laaja aineisto osoittaa, ettei ole yhtä kaikille sopivaa verkkopedagogiikkaa. Opiskelijat eroavat siinä, haluavatko he oppia itsenäisesti vai yhdessä, miten he suhtautuvat kirjallisiin tehtäviin ja millaista palautetta ja ohjausta he tarvitsevat.

Yhteinen nimittäjä löytyi kuitenkin helposti. Opettajan myönteinen, kannustava ja saavutettava toiminta oli opiskelun ilon vahvin yksittäinen selittäjä. Silloin kun opettaja on läsnä niin ihmisyydessä, substanssissa kuin digitaalisessa osaamisessa, verkko-oppiminen tuntuu merkitykselliseltä, yhteisölliseltä ja tavoitteelliselta.

Opiskelun ilon syntymistä tulisi tukea myös opettajankoulutuksessa. Opettajaopiskelijan tulisi tietää, miksi opiskelun ilon kokeminen on tärkeää ja mikä rooli opettajalla on opiskelun ilon kokemisessa.

Väitöstutkimuksessa katsotaan verkko-opintoja hyvinvoinnin läpi. Se osoittaa, että opiskelun ilo on vakavasti otettava laatukriteeri. Se ei ole irrallinen tunne vaan oppimista, merkitystä ja osaamisen kertymistä kantava dynamiikka, jota opettaja voi muotoilla. Kun kurssi tukee PERMA-hyvinvointiteorian osa-alueita, syntyy oppimiskokemus, jossa opiskelija voi hyvin ja edistyy tavoitteissaan. Juuri siksi opiskelun iloa kannattaa tutkia ja vaalia.

Lähteet

de Carvalho, T. F., de Aquino, S. & Natividade, J. C. 2023. Flourishing in the Brazilian context: Evidence of the validity of the PERMA-Profiler scale: PERMA-Profiler Brazil. Current Psychology, 1828–1840.  

Fredrickson, B. L. 1998. What good are positive emotions? Review of General Psychology, 2, 3, s. 300–319. 

Fredrickson, B. L. 2001. The role of positive emotions in positive psychology: The broaden-and-build theory of positive emotions. American Psychologist, 56, 3, s. 218–226.  

Goswami, U. 2004. Neuroscience and education. British Journal of Educational Psychology, 74, s. 1–14. 

Kiikeri, P. 2025. Opiskelun ilo ammatillisen koulutuksen verkko-opinnoissa. Väitöskirjatutkimus. Väitöskirja. Lapin yliopiston kasvatustieteellinen tiedekunta. Viitattu 7.11.2025.

Koramo, M., Brauer, S. & Jauhola, L. 2018. Digitalisaatio ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2018:9.  

Lampelto, P. 2015. Ammatillisen koulutuksen digitalisaation nykytilanne koulutuspalvelussa: AMKE ry:n jäsenkyselyn yhteenvetoraportti (PDF-julkaisu). Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Viitattu 7.11.2025.

Lipponen, K. 2015. Positiivinen psykologia ja ratkaisukeskeisyys psykoterapiassa. In L. Uusitalo-Malmivaara (toim.). Positiivisen psykologian voima, s. 180–223. PS-kustannus. Jyväskylä.

Morgan, B. & Simmons, L. 2021. A “PERMA” response to the pandemic: An online positive education programme to promote wellbeing in university students. Frontiers in Education, 6.  

Nelson, S. K., Layous, K., Cole, S. W. & Lyubomirsky, S. 2016. Supplemental material for Do unto others or treat yourself? The effects of prosocial and self-focused behavior on psychological flourishing. Emotion, 16, 6, s. 850–861.  

Ojanen, M. 2014. Positiivinen psykologia. Edita. Helsinki.

Seligman, M. 2011. Flourish: A visionary new understanding of happiness and well-being. Nicholas Brealey Publishing. Lontoo.

Tugade, M. M., Fredrickson, B. L. & Feldman Barrett, L. 2004. Psychological resilience and positive emotional granularity: Examining the benefits of positive emotions on coping and health. Journal of Personality, 72, 6, s. 1161–1190.  

Upadyaya, K. & Salmela-Aro, K. 2013. Development of school engagement in association with academic success and well-being in varying social contexts: A review of empirical research. European Psychologist, 18, 2, s. 136–147.