Arvostavat kohtaamiset edistävät monimuotoisuutta ja pedagogista välittämistä

Kuvittele yhteisö, jossa erilaisuus on aidosti arvostettua. Yksilöt kohdataan avoimin mielin ja heidät huomioidaan erilaisine tarpeineen, tapoineen ja toiveineen. Kukaan ei jää yksin. Ilmapiiri on hyväksyvä ja kaikkia osallistava. Yhteisössä vallitsee yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunne ja tarjolla on mukautuksia niitä tarvitseville.

Ollaan yhdenvertaisuuden ytimessä. 

Moninaisuudella viitataan usein vähemmistöryhmiin ja ihmisten erilaisiin lähtökohtiin (diversity), kaikkien tasavertaiseen huomioimiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen (equity) sekä osallistamiseen ja mukaan ottamiseen taustoista huolimatta (inclusion).

Monimuotoisuuden määrittely on kuitenkin vaikeaa, koska moninaisuuden lähteitä on paljon. Esimerkiksi kulttuuri, kieli, ikä, sukupuolinen suuntautuminen, neurobiologinen tausta, koulutus- ja tulotausta, perhetilanne, oppimistyylit, terveys, työkyky, työn tekemisen tavat, työkokemus ja tarpeet vaihtelevat. (Huovinmaa 2024; Bergbom, Toivanen & Väänänen 2020.)

Monimuotoisuuden määrittely on vaikeaa, koska moninaisuuden lähteitä on paljon.

Kansainvälistymisen myötä suomalaiset koulutus- ja työyhteisöt ovat monimuotoistuneet (Bergbom ym. 2020). Moninaisuutta ei voi sivuuttaa koulutus- ja työorganisaatioissa, ja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioiminen on kirjattu myös lakiin (mm. laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 609/1996, yhdenvertaisuuslaki 1325/2014).

Monimuotoisuuden huomioiminen vaatii organisaatioissa jatkuvaa tunnistamista, tasapainoilua ja tilan antamista (Huovinmaa 2024). Korkeakoulujen monimuotoisuuden edistämisessä on myös vielä paljon tehtävää (Jousilahti ym. 2022).

Korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten tulee etsiä ratkaisuja yhdessä työelämän kanssa. Opiskelijat sekä työntekijät edustavat yhä moninaisempia taustoja ja elämäntilanteita, jolloin on suunniteltava, miten monimuotoisuus, inklusiivisuus ja jokaisen ainutlaatuinen ääni saadaan osaksi kokonaisuutta.

Vaaditaan jatkuvaa tunnistamista, tasapainoilua ja tilan antamista, mikä edellyttää organisaatioilta selkeitä linjauksia, tavoitteita ja rakenteellisten tekijöiden huomioimista. Tarvitaan ennakkoluulojen ja toimintatapojen tarkastelua sekä epäkohtiin puuttumista.

Arvostavat kohtaamiset opettajan perustehtävän mahdollistajana

Opettajan perustehtävä on kasvattaa, opettaa ja ohjata opiskelijaa. Tässä tehtävässä yksi tärkeä väline on arvostava kohtaaminen, joka tukee oppimista ja luottamuksellisen suhteen muodostamista. Tällöin jokainen kohtaaminen voi olla itsessään kasvattava ja merkityksellinen kokemus.

Arvostavat kohtaamiset heijastavat oppilaitoksen arvoja. Ne vahvistavat opettajan perustehtävän toteutumista luoden turvallista oppimisilmapiiriä, jossa opiskelija uskaltaa olla oma itsensä.

Arvostavat kohtaamiset myös vahvistavat opiskelijan vuorovaikutustaitoja, itsetuntemusta ja minäpystyvyyttä, jotka ovat ammatillisen kasvun keskeisiä tavoitteita. Ne tukevat opiskelijan osallisuutta ja motivaatiota, mikä on opetuksen ja oppimisen edellytys.

Jos arvostavat kohtaamiset jäävät toteutumatta, voi seurata luottamuspula. Opiskelija ei koe, että häntä kuunnellaan, mikä voi heikentää opiskelumotivaatiota. Tästä syystä opetus ja ohjaus voi olla pedagogisesti tehotonta eikä opetus tavoita opiskelijaa.

Jokainen kohtaaminen ja kumppanuus onkin herkkä ja vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Jokaisella on oma tarinansa sekä kaipuu tulla nähdyksi ja kuulluksi. On tärkeää löytää aikaa ja tilaa merkityksellisille kohtaamisille sekä tuoda erilaisuutta arvostavasti näkyväksi arjen toiminnassa. Kun näin opimme toistemme kokemuksista, näemme erilaisuuden voimavarana emmekä uhkana. 

Kohtaaminen ei aina ole helppoa. Siihen voi liittyä kipeiden asioiden jakamista, vaikeiden tunteiden käsittelemistä ja kompromissien tekemistä yhdessä. Noissa hetkissä voimme kuitenkin löytää yhdessä toimimisen mahdollisuuksia ja kasvaa yksilöinä. Kohtaaminen ei vaadi suuria tekoja, mutta lisää yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia. Se liittyy pieniin arkisiin asioihin, kuten yhteiseen kahvihetkeen, eleisiin tai sanoihin, jotka kertovat: ”Minä näen sinut. Sinä olet tärkeä.” 

Valtakunnan tasolla eri maakunnissa onkin meneillään yhteishankkeita, joiden tarkoituksena on kehittää yhdessä eri toimijoiden kanssa alueellisia asiakaslähtöisiä toimintamalleja myös täsmätyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden tukemiseksi. Hankkeissa kootaan työllistymistä ja osallisuutta edistävää toimijajoukkoa maakunnallisiksi yhteistyöverkostoiksi palvelurakenteisiin. (Ketjut kuntoon -hanke 2025.)

Työelämälähtöinen pedagoginen välittäminen ja ohjaus

Työelämälähtöinen pedagogiikka, valmentajamainen ohjaus ja verkostoyhteistyö ammatillisessa koulutuksessa ovat ihmisyyden kohtaamista. Se edellyttää avointa ja luottamusta herättävää läsnäolon ilmapiiriä sekä herkkyyttä kuunnella. Aito kohtaaminen on työelämälähtöisen, yksilöllisiin tarpeisiin perustuvan ohjauksen ydinaluetta. (ks. Kouzmitcheva ym. 2020, 91.)

Pedagoginen välittäminen on enemmän kuin hyvä tahto – se on ammatillisen kasvun eettinen perusta. Kun opettaja välittää, hän rakentaa siltoja oppimiseen, minäpystyvyyteen, luottamukseen ja kasvuun. Välittäminen onkin opettajan ja opiskelijan yhteinen matka, jossa molemmat kasvavat ja kehittyvät.

Ohjauksen verkostomaisen toiminnan ja yhteistyön lähtökohtana on opettajuuden ja työyhteisöjen hyvien käytäntöjen tunnistaminen sekä kehittäminen ohjauksen asiantuntijoiden muodostamassa moniammatillisessa yhteisössä. Tavoitteena on mahdollisimman monipuolinen asiantuntijoiden kokemusten vaihtaminen sekä toimintatapojen kehittäminen yhdessä.

Yhteistyön tavoitteena on tukea ohjauksesta innostuvaa ja kiinnostuvaa opetushenkilöstöä, joka pystyy luovaan ja rakentavaan vuorovaikutukseen yhteisönsä ja yhteistyökumppaniensa kanssa sekä reflektoimaan omaa toimintaansa tavoitteena tuki- ja ohjaustyönsä sekä toimintaympäristönsä kehittäminen. Tähän liittyvinä tavoitteena on myös erityispedagogisen ja ohjauksellisen viitekehyksen mallintaminen sekä sisäistäminen pedagogisissa asiantuntijatiimeissä.

Lähteet

Bergbom, B., Toivanen, M. & Väänänen, A. 2020. Monimuotoisuusbarometri 2020 – Fokuksessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus (PDF-julkaisu). Työterveyslaitos. Helsinki. Viitattu 20.10.2025.

Huovinmaa K. 2024. Ihmisjohtaja. Helsingin seudun kauppakamari. Helsinki.

Jousilahti, J., Tanhua, I., Paavola, J.-M., Alanko, L., Kinnunen, A., Louvrier, J., Husu, L., Levola, M. & Kilpi, J. 2022. KOTAMO – Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilasta Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022: 36. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki. Viitattu 20.10.2025.

Ketjut kuntoon -hanke. Viitattu 20.10.2025.

Kouzmitcheva, K., Nuutila, L. & Blair, S. 2020. Työtehtäviä TELMA-opiskelijoille tutussa oppimisympäristössä. Teoksessa Hakala, K., Eskola, S. & Mäkinen, M. (toim.). Puheenvuoroja vaativasta erityisestä tuesta (PDF-julkaisu). Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 293. Jyväskylä. Viitattu 10.2.2025.