
Ensimmäinen lounas yksin? Arjen valinnat kiinnittävät opintoihin
”Jos orientaatioviikko menee pieleen, voi jäädä yksin ja kurssien ryhmätyöt eivät sitä korvaa.” Sitaatti on haagahelialaisen opiskelijan haastattelusta keväältä 2025. Haastattelin uusia korkeakouluopiskelijoitamme siitä, millaisia kokemuksia heillä oli uudesta korkeakouluyhteisöstään opintojen alussa. Kyselin heiltä, miten heitä tuettiin kiinnittymisessä opintoihin ja korkeakouluunsa.
Hiljattain koettu pandemian aika oli sosiaalisuuden näkökulmasta haastavaa. Syntyi tilanteita, joissa opiskelijat jäivät yksin eikä sidosta vertaisiin tai opettajiin päässyt verkon välityksellä kehittymään.
Tämän kehityksen seuraukset havaittiin korkeakouluissa pandemian jälkeen. Korkeakoulut pyrkivät monin eri tavoin ratkaisemaan lähiopetuksen järjestämistä sekä yhteisöllisyyden tukea.
Miksi on tärkeää tunnistaa elementit, jotka edistävät korkeakouluyhteisöön kiinnittymistä? Opintoihin kiinnittymisen onnistuminen on hyvin keskeinen tekijä opiskelijan valmistumisen kannalta. Erityisesti ensimmäinen opiskeluvuosi on merkittävä. Kiinnittyminen opintoihin ja niiden hyvä alku ennustavat jouhevaa etenemistä myöhemminkin. (Carver 23.2.2024.)
Korkeakouluopintojen aikana tulee tilanteita, joissa on asemoitava itsensä uudessa joukossa. Ensimmäinen lukukausi ja suuntautumisopintojen alut ovat tällaisia paikkoja. Jos näissä taitekohdissa kokee jäävänsä yksin, negatiivinen tunnekuorma opiskelua kohtaan kasvaa ja uudelleenkiinnittyminen vaikeutuu.
Tunneperäisen kiinnittymisen taustalla
Korkeakouluyhteisöön kiinnittymiseen vaikuttavat monenlaiset seikat. Opiskelijan ymmärrys siitä, mitä tarkoittaa korkeakoulussa opiskeleminen ja millaista oppimista se edellyttää, ovat avainkysymyksiä. Opintojen rakenteen hahmottaminen ja erilaisten digialustojen haltuunotto opintojen mahdollistamiseksi haastavat opiskelijaa.
Tämän kaiken lisäksi ja ehkä tärkeimpänä on tunneperäinen kiinnittyminen yhteisöön. Se on yhteydessä myönteisiin tunnetiloihin sekä opintomenestykseen (Yan, Shuai & Yue 2024.)
Aloittavalla opiskelijalla on monenlaisia tunteita korkeakoulua, yhteisöä ja oppimista kohtaan. Pohjan erilaisille tunteille luovat aikaisemmat yhteisö- ja opiskelukokemukset ja sitä kautta käsitys itsestä oppijana ja yksilönä yhteisössä.
Aloittavalla opiskelijalla on monenlaisia tunteita korkeakoulua, yhteisöä ja oppimista kohtaan.
Yksi tärkeimmistä tunteista kiinnittymisen kannalta on kokemus kuulumisesta yhteisöön. Miten aloittavan opiskelijan onnistuu identifioitua korkeakouluopiskelijaksi ja samaistua muihin opiskelijoihin? Avainasemassa ovat vuorovaikutustilanteet ja mahdollisuus ryhmäytyä opintojen alussa ja aikana. Positiiviset vuorovaikutuskokemukset lisäävät tunneperäistä kiinnittymistä.
Opiskeluvalmiuksissa saattaa osalla olla haasteita, mikä saattaa olla kiinnittymisen suhteen riskitekijä ensimmäisinä opiskeluviikkoina. Opinto-ohjaajilla (opot) ja tuutoreilla on näissä tilanteissa iso merkitys. On tärkeää, että opiskelija pääsee opojen kanssa hahmottelemaan omannäköistään polkua.
Opiskelijakokemuksia
Kevään 2025 opiskelijahaastatteluissa opintojen kiinnittymisen kannalta korostui kolme kohtaa:
- opintojen aloituksen orientointiviikon ryhmäytymismahdollisuudet
- ensimmäinen lounashetki: yksin vai yhdessä?
- opojen saavutettavuus.
Erilaiset ryhmäytymisen mahdollisuudet ja tilanteet antoivat mahdollisuuden aitoon yhteenkuuluvuuden tunteen rakentumiseen. Onnistuneessa korkeakouluopintojen aloituksessa oli löydetty tasapaino tarvittavan informaation jakamisen ja ryhmäytymistilanteiden välillä.
Ensimmäinen lounashetki koettiin jännittäväksi tapahtumaksi. Mitä jos joudunkin lähtemään syömään yksin? Keiden pöytään istun? Opiskelijat korostivat, että ryhmäytymiseen tuli erityisesti panostaa hetkeä ennen ensimmäistä yhteistä lounasta korkeakoulussa. Merkittävää oli saada heti kontakteja, jotta lounaalla oli turvallinen olo. Lounas on hyvä esimerkki arkisten kohtaamisten merkityksestä.
Opinto-ohjaajien saavutettavuuden tärkeys korostui ennen kaikkea niillä opiskelijoilla, joilla on aikaisempaa työelämä- ja opiskelukokemusta. Heidän näkökulmastaan yhteiset aloitukset palvelivat parhaiten nuorempia opiskelijoita. Siksi mahdollisuudet heti alussa sopia opojen kanssa henkilökohtaistetusta opintopolusta edistivät heidän tunneperäistä kiinnittymistään korkeakouluun. Keskustelut sisälsivät usein hyväksiluku- ja näyttömahdollisuuksia, jotka veivät hieman vauhdikkaammin heidän opintojaan eteenpäin.
Korkeakoulut ovat oppimisen, kehittymisen ja tutkimuksen paikkoja. Tarjoamme opinnoissa mahdollisuutta harjaantua substanssi- ja geneerisissä asiantuntijuustaidoissa. Sen lisäksi toimimme esimerkkinä yhteisöstä, jonka olennaisia jäseniä opiskelijat ovat. Siksi on ratkaisevaa, millaisen mallin yhteisöön kiinnittymisen mahdollisuuksista annamme uudelle yhteisön jäsenelle.
”Semmoisia niinku tukevia olkapäitä sinne, että tää alkuun tuntuu vähän haasteelliselta, mutta kyllä niinku sitten pääsee orientoitumaan niin kyllä se niinku helpottuu.” (ote opiskelijahaastatteluista)
Lähteet
Carver, E. 23.2.2024. Miten tukea opiskelijoiden opintojen etenemistä ja valmistumista? Tarja Tuononen. Opiskelijoiden ohjaus yliopistossa -podcast. Kuunneltu 1.3.2024
Yan, L., Suhai, M. & Yue, C. 2024. The impacts of learning motivation, emotional engagement and psychological capital on academic performance in a blended university course. Front Psychol.


