Opiskelijan kokemukset korkeakoulusta rakentavat siltaa työelämään

Kun opiskelija kokee kuuluvansa yhteisöön ja tuntee sitä kautta oppimisen merkitykselliseksi, hänen motivaationsa ja vastuunkantonsa vahvistuvat. Tämä puolestaan edistää opintojen etenemistä ja lisää kokemuksia omasta pystyvyydestä – tekijöitä, joilla on merkitystä myös työelämään kiinnittymisen kannalta.

Tunneperäinen kiinnittyminen opintoihin tarkoittaa erityisesti opintojen alkuvaiheen merkityksellisiä kokemuksia, jotka liittyvät vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyden tunteeseen (Kokkonen & Hämäläinen 9.4.2025).

Kiinnittymistä tukevia tekijöitä

Ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä vahvistavat muun muassa turvallisuuden tunne, siihen liittyvä varmuus ja osallisuus sekä ajan antaminen yksilölliselle kasvulle. Lisäksi merkittävä tekijä on opiskelijan realistinen käsitys tulevaisuudestaan. (Niittylahti, Annala & Mäkinen 2019.)

Kun tarkastellaan opintoihin kiinnittymistä, tulisikin ensinnäkin pohtia opiskelijoiden kokemaa turvallisuuden tunnetta. Millaiset tekijät oppilaitoksissa vahvistavat turvallisuuden tunnetta ja ketkä siihen voivat vaikuttaa?

Toinen tärkeä seikka, ajan antaminen yksilölliselle kasvulle, on haastavampi asia ympäristössä, jota ohjaavat tiukat lukujärjestykset, oppimissuunnitelmat ja opintopistevaatimukset. Silti oppilaitoksen henkilökunnalla on mahdollisuus tukea opiskelijan kasvua arjen pienillä teoilla ja sanoilla, jotka vahvistavat kokemusta nähdyksi ja arvostetuksi tulemisesta.

Oppilaitoksen henkilökunnalla on mahdollisuus tukea opiskelijan kasvua arjen pienillä teoilla ja sanoilla, jotka vahvistavat kokemusta nähdyksi ja arvostetuksi tulemisesta.

Kolmanneksi tunneperäisessä kiinnittymisessä toisen asteen opintoihin on tärkeää, että opiskelijoilla on realistinen kuva tulevaisuudestaan (Niittylahti ym. 2019). Tähän voivat omalta osaltaan vaikuttaa oppilaitoksissa toimivat opinto-ohjaajat. On tärkeää olla opiskelijoiden tukena kuunnellen ja kannustaen mutta samalla tuoda esiin realistinen kuva tulevaisuudesta niin, ettei heidän unelmiaan latisteta. Tämä on taitolaji, johon muun muassa opinto-ohjaajakoulutuksessa pyritään keskittymään.

Myös opiskelukavereiden olemassaolo ja tuki ovat ensisijaisen tärkeitä opintoihin kiinnittymisessä (Niittylahti ym. 2019). Vaikka ystävyyssuhteiden muodostumista on vaikea ohjata ulkoapäin, voidaan opintojen alkuvaiheessa tapahtuvissa ryhmäytysharjoitteissa vaikuttaa tähän myönteisesti.

Kiinnittyminen vaihtelee kuitenkin yksilöittäin ja opintoaloittain: tutkimuksissa on havaittu, että opintojen alkuvaiheen kiinnittymisessä on merkittäviä eroja eri koulutusaloilla (Brint, Cantwell & Hanneman 2008). Tämä havainto osoittaa tarpeen oppilaitosten ja alojen väliselle yhteistyölle hyvien käytänteiden jakamisessa.

Opintoihin kiinnittyminen tukee työelämään siirtymistä

Erilaisia siirtymiä ja siirtymätaitoja koskevissa tutkimuksissa on tarkasteltu, miten yhdessä ympäristössä opittu taito siirtyy toiseen ympäristöön (mm. Akkerman & Bakker 2011). Sama näkökulma avaa mielenkiintoisen tavan tarkastella myös opintoihin kiinnittymistä: sitä voidaan pitää kehittyvänä taitona, joka rakentuu ajassa ja siirtyy ympäristöstä toiseen – kuten oppilaitoksesta työpaikalle.

Toisin sanoen kiinnittymisen kokemus voidaan nähdä taitona, joka kehittyy jo opiskeluaikana ja joka myöhemmin auttaa opiskelijaa tulemaan osaksi uutta yhteisöä ja sen käytäntöjä. Tässä prosessissa edesauttaa se, että opiskelijoiden kiinnittymistä oppilaitokseen tuetaan heti alusta alkaen esimerkiksi edellä mainittujen keinojen avulla.

Ammatillisten erityisoppilaitosten työ tällä saralla on ollut merkittävää, ja työtä jatketaan Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa esimerkiksi Ketjut kuntoon -hankkeen parissa.

Ketjut kuntoon -hankkeessa pyritään edistämään täsmätyökykyisten ja heikosti työllistyvien urapolkuja. Hankkeeseen sisältyy muun muassa yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, palveluiden oikea-aikainen yhteensovittaminen sekä työpaikkojen työllistämisvalmiuksien vahvistaminen. Yksi keskeinen osa-alue on tukea täsmätyökykyisten kiinnittymistä työelämään.

Lähteet

Akkerman, S. & Bakker, A. 2011. Boundary crossing and boundary objects. Review of Educational Research, 81, 2, s. 132–169. Viitattu 8.10.2025.

Brint, S., Cantwell, A. M. & Hanneman, R. A. 2008. The two cultures of undergraduate academic engagement. Research in Higher Education, 49, 5, s. 383–402. Viitattu 8.10.2025.

Kokkonen, A. & Hämäläinen, K. 9.4.2025. Tunneperäinen kiinnittyminen opintoihin – oppeja opiskelijoilta. eSignals Pro. Viitattu 8.10.2025.

Niittylahti, S., Annala, J. & Mäkinen, M. 2019. Opintoihin kiinnittyminen ammatillisessa koulutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21, 2, s. 9–23. Viitattu 8.10.2025.