Ammattiin opiskelevan nuoren tukea uudistetaan monin tavoin

Ammattiopintojen aloittaminen on nuorelle valtava elämänmuutos. Useimpien opiskelijoiden opinnot sujuvat hyvin, ja he kokevat olevansa juuri oikealla alalla sekä saavansa huomiota ja uuden ystäväjoukon.

Odotukset itsenäistymisestä ja itseohjautuvuuden lisääntymisestä sekä ammatillisesta kehittymisestä toteutuvat.

Yhä useammalla ammatilliset opinnot aloittavalla oppivelvollisuusikäisellä opiskelijalla on kuitenkin sellaisia psyykkisiä, fyysisiä tai sosiaalisia haasteita, jotka vaikuttavat hänen kykyynsä selvitä opinnoista. Usein pitkältä ajalta kertyneet haasteet kärjistyvät ammatillisessa koulutuksessa.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjät arvioivat, että jopa yli 20 prosenttia opiskelijoista tarvitsee keskimääräistä enemmän tukea opinnoissaan. Huomioitavaa on, että yhä suurempi osa heistä tarvitsee vaativaa erityistä tukea.

Tuen tarpeen kasvu koskee koko koulutusketjua varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.

Tukea tarvitseville opiskelijoille tunnusomaista on heikko kiinnittyminen opintoihin. Heillä voi olla aiempia, kouluun liittyviä epäonnistumisen kokemuksia, näköalattomuutta tulevaisuuden suhteen, sosiaalista eristäytymistä ja merkittäviä vaikeuksia opintojen etenemisessä.

Tukea on tarjolla ja sitä uudistetaan

Ammatillisessa koulutuksessa on herätty tilanteeseen. Monissa oppilaitoksissa opiskelijoita tukevat palvelut, kuten hyvinvointialueiden opiskelijahuoltopalvelut ja nuorisotyö, on tuotu oppilaitokseen, jotta ne olisivat helposti saatavilla.

Oppimisen tukea uudistetaan parhaillaan siten, että kaikkien tukea tarvitsevien on oikeus sitä saada. Tuki voi olla esimerkiksi tukiopetusta, ohjausta tai moniammatillista tukea.

Jos nuorilla ei vielä peruskoulun lopussa ole riittäviä valmiuksia, kypsyyttä tai varmuutta suunnastaan, heillä on mahdollisuus osallistua tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen. Myös tätä TUVA-koulutusta uudistetaan parhaillaan.

Ammatillisessa koulutuksessa keskustellaan myös ”kuntouttavan opetuksen” tarpeesta. Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen Areena-verkosto on ehdottanut pohdittavaksi kuntouttavan opetuksen mallia, jossa esimerkiksi yhdistettäisiin hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä ammatillista koulutusta. Kuntouttava opetus olisi matalan kynnyksen lisä kuntouttavan työtoiminnan ja erityisoppilaitosten tarjoamien palveluiden rinnalle. 

Tämä aloite on tärkeä. Mielestäni tulisi selvittää myös, miten kuntouttavan opetuksen toimintamalleja voitaisiin integroida oppilaitoksen pedagogisen toimintaan niin, ettei kuitenkaan syntyisi erillistä, uutta käsitettä jo nyt kirjavan käsitteistön jatkeeksi. Jos kuntouttava opetus sisältää sosiaali- ja terveydenhoidon piiriin kuuluvia toimia, ne tulee rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan rahoituksesta.

Pedagogisia uudistuksia ja vertaistukea

Opiskelijoiden tuen tarpeen määrän kehitys on kestämätön. Tarvitsemme kaikilla koulutusasteilla sellaisia merkittäviä pedagogisia uudistuksia, jotka kiinnittävät opiskelijan opintoihin ilman vaatimusta liiallisesta ”medikalisoimisesta ja diagnosoimisesta”.

Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että niin kutsuttu yleisopetus huomioi aiempaa paremmin opiskelijoiden yksilölliset tarpeet. Esimerkiksi koulupelosta tai sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivällä nuorella tulisi olla mahdollisuus pienryhmäopetukseen tai työpaikalla tapahtuva oppiminen voitaisiin toteuttaa työpajatoimintana. Eri oppimisympäristöjen tulee olla tasavertaisia toistensa kanssa.

Opettajien tulisi tunnistaa aiempaa paremmin opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä sopivat ratkaisut tuen toteuttamiseen. Tähän on tärkeää suunnata opettajien täydennyskoulutusta. Tuen tulee olla helposti savutettavissa – osa oppilaitoksen jokapäiväistä toimintaa ja yleisopetusta.

Tärkeä osa opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin on vertaistuki. Opiskelijajärjestöillä on tärkeä tehtävä me-hengen luomisessa. Oppilaitosjohdon tulisikin käydä jatkuvaa vuoropuhelua ja tehdä yhteistyötä oppilaitoksensa opiskelijajärjestön tai järjestöjen kanssa. Mielestäni ne oppilaitokset, jotka sitoutuvat kaupallisiin opiskelijaetuja tarjoaviin yrityksiin, tekevät karhunpalveluksen opiskelijajärjestöille, joiden elinehto on niiden tarjoamat edulliset opiskelijakortit.

Suunnanmuutos on koko yhteiskunnan asia

Kielteistä kehityskulkua ei kuitenkaan muuteta pelkästään koulutuksen keinoin. Tarvitsemme pitkäjänteisiä yhteiskunta- ja sosiaalipoliittisia toimia. Huomio on kohdistettava erityisesti kasvatukseen ja vanhemmuuteen. Vanhemmuus on usein hukassa, ja moni vanhempi tarvitsee tukea lapsen eri kehitysvaiheissa.

Myös maahanmuuttajanuorten kielellinen ja sosiaalinen kotoutuminen tarvitsee nykyistä merkittävästi enemmän huomiota ja resursseja kaikilla elämän osa-alueilla.

Kirjoittaja on Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n tomitusjohtaja.